Tataarin kansallispukua voidaan kutsua arvokkaaksi kansantaiteen muistomerkiksi. Vuosisatojen aikana siihen tehtiin erilaisia muutoksia, jotka toivat pienetkin yksityiskohdat täydellisyyteen. Islam ja idän kansojen perinteet vaikuttivat vahvasti pukuun. Sitä voidaan kuitenkin kutsua myös vain kollektiiviseksi kuvaksi, koska se yhdistää laajan valikoiman eri ryhmien tataarien kansallisvaatteita.
Tällainen puku voi kertoa paljon omistajastaan: osoittaa iän ja sosiaalisen aseman yhteiskunnassa, luonnetta, makua ja yksilöllisiä piirteitä.
Tatarin kansallispuvulle on ominaista rikkaiden värien yhdistelmä, monimutkaisilla koristeilla varustettujen päähineiden läsnäolo, useiden erityyppisten kenkien sekä korujen esiintyminen. Vain parhaat käsityöläiset osallistuivat niiden valmistukseen.
Tatari-asussa on käytetty pohjana pitkiä löysästi tunikkaa muistuttavia paitoja. koostaan huolimatta ne eivät koskaan vyöttäneet.
Miesten paidat ommeltiinpolvet, naiset ulottuivat omistajiensa nilkoihin ja heillä oli leveät hihat.
Varakkaat tataarit voisivat käyttää kalliita kankaita - villaa, silkkiä, brokaattia ja muita. Oli mahdollista tavata paitojen koristelu nauhoilla, pitsillä, punoksilla tai röyhelöillä. Naiset käyttivät alla alalappua.
Tataarin kansallispukuun kuuluu myös vaaleat kangashousut. Miesten - raidallinen, naisten - sileä. Juhlapuvussa (esimerkiksi hääpuvussa) voi olla kirkas pieni kuviointi.
Ylävaatteissa ei ollut kiinnikkeitä ja hihoja, ja ne ommeltiin tehdasvalmisteisesta (villa tai puuvilla) kankaasta tai kotitekoisesta sekä kankaasta tai turkista (talviversio). Hänellä oli aina istuva selkä, kiilat sivuilla ja oikeanpuoleinen kääre. Päällysvaatteeseen kiinnitettiin vyö, joka ommeltiin kankaasta.
Naisten tataarin kansallispuku oli koristeltu koristeompeleilla, turkilla tai brodeerauksella, itäisillä alueilla käytettiin kolikoita.
Miesten ja naisten hatut erosivat merkittävästi toisistaan. Ensimmäisessä tapauksessa ne jaettiin kotiin ja viikonloppuun. Ne olivat silmiinpistäviä monimuotoisuudessaan, sillä valmistuksessa käytettiin kaikenlaisia kankaita ja kaikenlaisia koristeita. Pääkallo oli kotitekoinen päähine. Nuorilla oli kirkkaammat värit, miehillä ja vanhuksilla vaatimattomampia vaihtoehtoja. Kotoa poistuttaessa päälle laitettiin erilaisia hattuja tai hattuja.
Naisilla oli myös ikäeroja. Pääpäähine voisi selvittää omistajansa perhe- ja sosiaalisen aseman. Tytöt käyttivät valkoisia neulottuja tai kangaskalfakkeja. Naimisissa olevat naiset heittivät kotoa poistuessaan huivit, kevyet huivit tai päiväpeitteet. Päälle käytettiin koristeellisia siteitä, jotka auttoivat pitämään hattuja tiukasti.
Tatarin kansallispukuun kuuluu myös erikoiskengät. Bast-kengät käytettiin työvaihtoehtona, koska ne olivat mukavat ja kevyet. Tataarien perinteiset kengät ovat saappaat ja kengät, jotka ommeltiin nahasta (joskus monivärisiä) ja joissa oli sekä kovat että pehmeät pohjat.
