Mikä erottaa 90-luvun uuden venäläisen aikakauden tämän päivän venäläisestä liikemiehestä? Piirretään assosiatiivinen sarja. Ensimmäisenä mieleen tulee tohvelin kokoinen matkapuhelin, paksut kultaketjut ja ristit rinnassa, kukkarot, kotimaiset autot köyhemmille ja mustat ulkomaiset autot todellisille rikkaille. Mutta tärkeintä on vadelmatakit. Vain tällä tavalla vatsat ja kaljut uusrikkaat näyttävät juuri sellaisilta kuin niiden asemassa pitääkin.
Kyllä, tällä hetkellä karmiininpunainen takki on todellakin tyypillinen piirre menneelle finanssipyramidien aikakaudelle, venäläiselle mafialle, markkinakaupan kehitykselle, sensuurin torjumiselle televisiossa ja lehdistössä, keskimääräisen väestön elintaso ja kukoistava prostituutio, alkoholismi, huumeriippuvuus… Kyllä, ne olivat 90-lukuamme. Mutta takaisin uusiin venäläisiin ja heidän tyyliinsä.
Karmiininpunainen takki ei vahingossa ilmestynyt vähittäismyyntipisteiden hyllyille ja pääkaupungin kalliisiin putiikkeihin. Historian mukaan 90-luvun alussa, nimittäin vuonna 1992, Versacen muotitalo esitteli maailmalle uuden malliston,joiden pääaksenttina olivat vadelmanväriset takit. Nouveau riche, joka ei ollut aiemmin seurannut muotitrendejä ja jolla ei ollut suuria rahasummia taskuissaan, päätti, että asemaa tulee korostaa kirkkaalla ja mieleenpainuvalla tavalla. Joten rikkaammat ostivat alkuperäiset Versacelta, kun taas aloittelevat yrittäjät ja rosvot tyytyivät kiinalaisiin kopioihin. Joten karmiininpunaisesta takista tuli uusien venäläisten univormu. Myös entisen liittotasavallan suunnittelijat (esim. Slava Zaitsev) työskentelivät rosvojen hyväksi ja ompelivat yhä uusia vaatteita.
Millä 90-luvun gangsterit täydensivät uutta imagoaan? Erityisen rohkea ja rohkea ei pelännyt yhdistää vadelmaista takkia Adidaksen lenkkihousuihin ja klassisiin keinonahkaisiin kenkiin. Eliittiä lähellä olevat eivät sallineet itselleen sellaista luksusta ja selviytyivät mustista housuista, mutta eivät koskaan unohtaneet kultakoruja ja kukkaroa.
Yleensä takki on vain aikakauden symboli, itse asiassa uusien venäläisten tyylistä ja elämästä 90-luvun alussa voidaan sanoa paljon. Joten esimerkiksi he kaikki rakensivat samoja punatiilisiä taloja, kuten linnoja. Tähän asti samanlaisia rakenteilla olevia arkkitehtonisia rakenteita on löydetty kaupungin lähellä sijaitsevista lomakylistä. Autoa valittaessa nouveau riche ei myöskään osoittanut mielikuvitusta. Pääsääntöisesti rikkaat veljet ostivat itselleen Mercedes 600 -mallin, BMW Grand Cherokeen tai vanhan hyvän VAZ-21099:n.
Muotiin palatakseni, on syytä mainita, että tunnettujen poliittisten tapahtumien vuoksi "rautaesirippu" syntyiTurkista ja Kiinasta alettiin aktiivisesti tuoda halpoja huonolaatuisia tavaroita maahan. Uusien tuotteiden nälkäiset rosvot ja heidän vaimonsa hankkivat aktiivisesti muodikasta roskaa ja heitä pidettiin koko Venäjän tyylin suunnannäyttäjinä. Pumppuja ohuilla korkkareilla, erilaisista synteettisistä materiaaleista valmistetut verkkarit, maailmalle tuntemattomien yritysten farkut ja paljon muuta. Markkinoille ja myymälöihin ilmestyi muun muassa kiinalaisia lasten leluja, amerikkalaista roskaruokaa (joka on edelleen suosittu) ja paljon muuta, jota nyt kaikki muistelemme hieman nostalgialla.
Tietenkin nytkin voi ostaa karmiininpunaisen takin miltä tahansa muotiosastolta (onneksi muoti on syklistä), mutta sitä aikakautta ei voi palauttaa. 90-luku on historiaa.
